Hermoratahieronta
Hermoratahieronta on yli 300 vuotta sitten perimätietona Suomeen (Kuusamoon) tullut hierontamenetelmä. Tieteellistä näkemystä hermoratahieronnasta ei ollut. Kun lihasten, nivelten ja jänteiden alueita hierottiin sormenpäillä painelemalla, todettiin kivun helpottaneen. Myöhemmin kurssin käyneet hierojat havaitsivat että käytetyt ”radat” sijaitsevat mm. akupunktiokanavien, sidekudoksen, luukalvon, lihasten lähtö / kiinnityskohdissa, triggerpisteiden ja faskiakudoksen seudulla. Hierottaessa havaittiin sormenpäillä tehtävän pyöritysliikkeen helpottavan kipua ja oireilua. Ymmärrettiin että entisajan ”hierojat” osasivat työnsä, vaikka eivät todellisuudessa tienneet mitä tekivätkään tieteellisessä mielessä.
Hermoratakäsittely on usein kivuliaampaa kuin perinteinen hieronta, mutta hoitotulokset ovat tehokkaampia. Hermoratahieronta sopii oikein hyvin päänsäryn, nivelkipujen, lihaskipujen, tenniskyynärpään, sormien puutumisen, iskiaksen, olkapään, niska-hartiaseudun särky- ja kiputilojen hoitamiseen. Hoitokerta kestää yleensä tunnin ja 3-5 kertaa on sopiva hoitomäärä hoidettavaa aluetta kohti. Hermoradat syntyvät yleensä lihasten virhekäytöstä, myös arpikudokset kiristävät sidekudoksen tai faskian elastisuutta. Hermoratahieronta eroaa täysin ”Kiinalaisesta hermoratahieronnasta”.
Triggerpistehieronta
Lihasperäisistä triggerkivuista on merkintöjä jo 1800-luvun puolivälistä alkaen. Kiputiloihin liittyvää sidekudoksen (faskia) hyperplasiaa kuvattiin 1900-luvun vaiheilla mutta vasta 1930 -luvulla tiedettiin säteilykipujen johtuvan lihasten triggerpisteiden aktivaatiosta. Lihasten toimintahäiriöt aiheuttavat hermopäätteiden herkistymistä, jolloin lihakseen vapautuu serotoniinia, kiniiniä, histamiinia ja prostaglandiineja. Näin lihakseen muodostuu useampiakin arkoja ns. trigger, eli kivun laukaisupisteitä. Triggerpisteeseen tuleva ärsytys laukaisee lihasperäisen kivun, joka voi olla hyvinkin kaukana lähtökohdasta. Lihasten liipaisupisteistä on laadittu tarkkoja karttoja mm. Travellin ja Simonsin julkaisemissa oppikirjoissa.
Triggerpisteitä syntyy esimerkiksi ilmastoinnin voimakkaan puhalluksen seurauksena niska-hartia seudulle ja kasvojen alueelle. Myös toistuvat samankaltaiset työasennot altistavat triggerpisteiden syntymiselle. Yleensä lihasten yksipuolinen käyttäminen aktivoi triggerin syntymistä. Tyypillinen triggereistä syntyvä kipu on jomottavaa. Kipu yleensä helpottaa kun lihasta / raajaa liikuttaa. Kipua helpottaa myös kylmähoito, hieronta kipupisteeseen (pisteen painanta) ja lihaksen venyttäminen.
